Osallistuin tiistaina 7. lokakuuta Mindtrek-konferenssiin Tampereella ensimmäistä kertaa! Päätin kirjoitella blogiin tuoreeltaan matkasta.
Alkuun kuitenkin lyhyesti muita viime aikojen kuulumisia. Valmistumisen jälkeinen työnhaku on lähtenyt lupaavasti käyntiin, vaikkakin kotimaan työmarkkinoiden tilanne on hankala. Kiusakseni saapui syyskuun loppupuolella ärhäkkä syysflunssa. Vaikka olin kuumeessa vuoteenomana vain muutaman päivän, valitettavasti jälkiyskä ei ole vielä täysin jättänyt rauhaan. Iloa on tuonut esimerkiksi Downton Abbey -sarja (seuraavaksi katsomislistalla elokuvat!) sekä EA:n uusi early access -julkaistu ja siksi buginen, mutta varsin viihdyttävä, skate.-peli (ja tietysti perään kuultiin uutiset EA:n myymisestä…).
Mikä on Mindtrek?
Mindtrek on Tampereella vuosittain pidettävä kansainvälinen teknologiakonferenssi, jonka aihealueet keskittyvät mm. avoimen teknologian ja avoimen lähdekoodin ratkaisuihin. Vuonna 2025 konferenssin teemana oli ”OpenTech: Towards Digital Sovereignty” eli vapaasti suomennettuna ”Avoin teknologia: kohti digitaalista itsemääräämisoikeutta”. Mindtrekin tarkoituksena on toimia verkostoitumismahdollisuutena eri alojen asiantuntijoille ja opiskelijoille. Tapahtuman pääkieli on englanti, mutta esimerkiksi muutama ohjelma pidettiin suomeksi.
Seuraavaksi pakollinen historia-lore: Mindtrekia on järjestänyt jo kymmenen vuoden ajan COSS ry eli Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus. Konferenssin verkkosivujen historia-osuudessa kerrotaan, että tapahtuman juuret ulottuvat vuoteen 1997, jolloin tapahtuma järjestettiin ensimmäistä kertaa nimellä Tampere Multimedia Competition.
Huomiona, että Mindtrek-kokonaisuuteen kuului erikseen yksipäiväinen Mindtrek-konferenssi Koskikeskuksen Finnkino Cine Atlaksessa ja monipäiväinen Academic Mindtrek -konferenssi Nokia-areenalla. Näihin kahteen tapahtumaan oli erilliset liput. Osallistuin pelkästään yksipäiväiseen Mindtrekiin, joten keskityn tässä blogikirjoituksessa ainoastaan siihen.
Mindtrekin perusliput olivat ilmaisia. Olisi ollut mahdollista hankkia myös maksulliset VIP-liput (vaikka työpaikan kustantamana!), johon olisi kuulunut esimerkiksi VIP-tila tapahtuma-alueella lounastarjoiluineen sekä jatkotapahtuma puheohjelmien jälkeen. Tapahtuman peruslippujen ilmaisuus madalsi ainakin omaa kynnystäni osallistua vastavalmistuneena toisessa kaupungissa pidettävään tapahtumaan. Finnkinolla sai ostettua iltapäiväkahvit ja Koskikeskuksesta löytyi sopivasti muita lounaspaikkoja, joten peruslippujen haltijoiden ei tarvinnut varustautua päivään raskaiden evässäkkien kera tai lähteä kauas lounastamaan.
Bongasin tapahtuman sattumalta LinkedInistä COSS ry:n jakamana joskus kesällä. Olin alkanut seuraamaan heitä opinnäytetyön teon aikana, jolloin hyödynsin COSS:n materiaaleja lähteenä. En ollut aiemmin kuullut tapahtumasta, mutta aihe vaikutti todella mielenkiintoiselta!
Nostoja puheohjelmista
Olin suunnitellut hieman etukäteen, mitä puheohjelmia haluaisin seurata. Paikan päällä suunnitelmani kuitenkin muuttuivat, sillä ohjelmat soljuivat eteenpäin ja ajoittain tuli tunne, että noh, tämä seuraava ohjelma kuulostaa myös ihan mielenkiintoiselta. Ohjelmat tarjosivat mielenkiintoisia oppeja, ja oli harmillista, ettei kahdessa paikassa pystynyt olemaan yhtä aikaa! En referoi aivan jokaista kuulemaani puhetta, mutta jaan muutamia nostoja päivästä.
Tapahtumapäivän käynnisti alkupuhe ja Open World Hero -palkinnon jako, jonka sai tänä vuonna Koha-kirjastojärjestelmästä tunnettu Koha-Suomi Oy. Keynote-puheen piti Heinlein Groupin ja OpenCloudin toimitusjohtaja-perustaja Peer Heinlein. Puheessaan Heinlein painotti, että digitaalinen suvereenius on digitaalista resilienssiä maailman muutosten myllerryksessä. Digitaalisen resilienssin rakennus taas ei ole pelkästään IT-alan ratkaistavissa oleva asia, vaan koko yhteiskuntaa koskettava välttämättömyys (kuten vaikkapa sairaaloiden toiminta).
Heinlein pohdiskeli puheensa ja yleisökysymysten aikana esimerkiksi eurooppalaisten riippuvuutta yhdysvaltalaisen Microsoftin O365-palveluista. Siirtyminen muihin palveluihin ei ole välttämättä pelkästään kiinni rahasta vaan myös mukavuudenhalusta ja tottumuksesta. Toisaalta tietynlaiset kulttuurierot voivat olla myös taustalla – esimerkkinä Heinlein nosti erot Saksan osavaltioiden välillä siinä, kuinka innokkaasti niissä on lähdetty implementoimaan avoimen lähdekoodin ratkaisuja.
Mindtrekin muut puheohjelmat pidettiin kolmella eri ohjelmapolulla, jotka olivat Business, Public Sector ja Developer. Seurasin päivän aikana pääosin kehittäjäpolun ohjelmaa. Ensimmäinen näistä piti Juha Lahti Opinsysiltä, joka kertoi yrityksen laajentamishankkeesta Saksan markkinoille Puavo GmbH -tytäryhtiön avulla.
Lahden jälkeen Tommi Mikkonen Jyväskylän yliopistolta jatkoi puheellaan tekoälyavusteisista ohjelmistoista sekä eroavaisuuksista entisajan ohjelmoinnin ja nykyisyyden/lähitulevaisuuden ohjelmoinnin välillä. Mikkonen painotti, että huolimatta tekoälybuumista jatkossakin on tärkeää omistaa koodinlukutaito eli tietää, mitä tekoälyn tuottama koodi tekee. Hän jakoi tarinan siitä, miten koodaustaidotonta opiskelijaryhmää oli pyydetty tuottamaan ohjelmistoratkaisu tekoälyllä. Vaikka ratkaisu toimi näennäisesti, se sisälsi kuitenkin bugeja, joita ryhmä ei onnistunut ratkaisemaan omin avuin.
Iltapäivällä Mesonin kehittäjä Jussi Pakkanen jakoi kokemuksiaan avoimen lähdekoodin projektin ylläpitämisestä. Pakkanen jakoi, että projektin ylläpidossa aikaa vievät itse koodauksen ja debuggauksen lisäksi koodikatselmointi, dokumentointi, ”asiakas”palvelu projektia hyödyntäville tahoille, projektin markkinointi (mitä järkeä olisi ylläpitää projektia, jos kukaan ei ole kuullutkaan siitä!) sekä tulevan suunnittelu. Avoimen lähdekoodin projektin ylläpidon hyvinä puolina listattiin mm. että projektin skaalan saa valita itse, ongelmanratkaisu ja ylipäätään hauskanpito. Huonoina puolina oli, että projektiin kuluu rahaa ja siihen käytetty aika on pois jostain muusta. Pakkasella olikin hieman huumorin puolelle lipsahtanut laskelma, että aika monta kaljaa tarvitsisi tarjota, ennen kuin päästään plussan puolelle taloudellisesti.
Iltapäivän viimeisien ohjelmien aikana siirryin seuraamaan julkisen sektorin ohjelmapolun tarjontaa. Kaisa Mattila Kajaanin kaupungilta jakoi kokemuksia varhaiskasvatuksen eVaka-toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottoprojektista. Mattila jakoi esimerkiksi, että järjestelmää varten tunnistettiin 200 toiminnallisuutta eri käyttäjäroolien tarpeiden ja toiveiden perusteella. Projektissa oli vahvasti mukana tietohallinto, asianhallinta, tietosuoja ja -turva sekä hankintapalvelut. EVaka oli Kajaanissa ensimmäinen avoimen lähdekoodin kautta toteutettu järjestelmä.
Mattilan perään Heli Ketola Tampereen kaupungilta jatkoi eVaka-asiaa Tampereen ja sen kehyskuntien näkökulmasta. Ketola painotti puheessaan seudullisen yhteistyön toimintakulttuuria niin varhaiskasvatuksessa kuin tietohallinnossa (esim. prosessit, foorumit, infra ja tietohallinnon yhteistyösopimus), joka on tehnyt toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottoprojektista sujuvampaa.
Muita sekalaisia mainintoja
Päivä Tampereella oli pitkä, sillä Helsingistä piti hyppää junaan aamuvarhaisella. Olin ostanut junaliput kuukautta etukäteen tapahtumaa, jolloin meno-paluu kustansi yhteensä 30,70 €. Jouduin ostamaan jo aikuisen liput, koska digitaalinen opiskelijakortti happani yllättävän nopeasti valmistumispäivän jälkeen. Nyyh! Viimeisten puheohjelmien jälkeen oli pari tuntia luppoaikaa ennen paluujunaa, joten kävin syömässä sisarukseni kanssa.
Mindtrek oli arvioltani muutaman sadan hengen tapahtuma. Mielestäni tämä toi mukavan tunnelman. Ei tarvinnut jonottaa tai hikoilla auditorioissa.
Päivän aikana keskityin lähinnä kuuntelemaan ohjelmia. Tunsin oloni melko itsevarmaksi, sillä ymmärsin esityksien IT-jargonista tarpeeksi paljon. Havaitsin jo tapahtuman alkuvaiheissa, että yleisön sukupuolijakauma näytti hyvin epätasaiselta ja siksi vähemmistöihin kuuluvat erottuivat yleisöstä. Minua lähestyikin eräs opiskelija, joka kysyi voisimmeko hengailla tapahtumapäivänä. Kävimme syömässä lounasta ja seurasimme muutaman ohjelman yhdessä!
– Faltsu